{"id":2015,"date":"2024-04-22T11:43:59","date_gmt":"2024-04-22T11:43:59","guid":{"rendered":"https:\/\/graphic.fi\/umg2024\/?p=2015"},"modified":"2024-05-07T08:25:34","modified_gmt":"2024-05-07T08:25:34","slug":"mielialaa-nostattavat-menneet-ajat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/graphic.fi\/umg2024\/mielialaa-nostattavat-menneet-ajat\/","title":{"rendered":"Mielialaa nostattavat menneet ajat"},"content":{"rendered":"\t\t<div data-elementor-type=\"wp-post\" data-elementor-id=\"2015\" class=\"elementor elementor-2015\" data-elementor-post-type=\"post\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-e094c30 e-flex e-con-boxed e-con e-parent\" data-id=\"e094c30\" data-element_type=\"container\" data-e-type=\"container\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"e-con-inner\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-c5ea057 elementor-widget elementor-widget-heading\" data-id=\"c5ea057\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"heading.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t<h1 class=\"elementor-heading-title elementor-size-default\">Mielialaa nostattavat menneet ajat<\/h1>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-2826663 elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"2826663\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p><b>Teksti ja kuvitus:<\/b> Sara Brax<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-7e1c214 elementor-widget elementor-widget-image\" data-id=\"7e1c214\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"image.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"800\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/graphic.fi\/umg2024\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/nettiin-819x1024.png\" class=\"attachment-large size-large wp-image-2109\" alt=\"\" srcset=\"https:\/\/graphic.fi\/umg2024\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/nettiin-819x1024.png 819w, https:\/\/graphic.fi\/umg2024\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/nettiin-240x300.png 240w, https:\/\/graphic.fi\/umg2024\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/nettiin-768x960.png 768w, https:\/\/graphic.fi\/umg2024\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/nettiin.png 1080w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/>\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-7bda108 elementor-widget elementor-widget-heading\" data-id=\"7bda108\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"heading.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"elementor-heading-title elementor-size-default\">Oletko koskaan t\u00f6rm\u00e4nnyt kaupungilla k\u00e4velless\u00e4si tuoksuun, joka tuo mieleen sateiset illat mummolan katetulla terassilla? Ent\u00e4 hymyillyt itseksesi bongattuasi v\u00e4kijoukosta trumpettilahkeiset farkut, koska ne muistuttavat omista yl\u00e4asteajoistasi? L\u00e4mmin tunne, joka her\u00e4\u00e4, kun kohtaamme jotain tuttua, turvallista ja unohdetuksi luultua, on nimelt\u00e4\u00e4n nostalgia, ja se on tutkitusti hyv\u00e4ksi mielenterveydelle. <\/h3>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-9709906 elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"9709906\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p>Historiallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta nostalgia-sanalla ei ole aina viitattu mukavan p\u00f6rr\u00f6isiin muistoihin. L\u00e4\u00e4ketieteen tutkija Johannes Hofer viittasi vuonna 1688 julkaistussa v\u00e4it\u00f6skirjassaan nostalgialla<br \/>\u201cmielenterveydenh\u00e4iri\u00f6\u00f6n, josta k\u00e4rsiv\u00e4 ihminen el\u00e4\u00e4 muistoissaan nykyhetken kustannuksella\u201d. Itse sanan alkuper\u00e4 juontaa juurensa aina antiikin Kreikkaan saakka, sanoihin \u201ckotiinpaluu\u201d (nostos) ja \u201ctuska\u201d (algos). Tunteena ja ilmi\u00f6n\u00e4 nostalgia on kuitenkin onnistuttu j\u00e4ljitt\u00e4m\u00e4\u00e4n jopa aikaan ennen<br \/>nykyist\u00e4 Homo sapiens -ihmislajia; vuonna 2022 toteutetussa arkeologisessa tutkimuksessa huomattiin, ett\u00e4 jo 300 000-500 000 vuotta sitten nykyihmisen esilajit s\u00e4ilyttiv\u00e4t ja korjasivat vanhoja ty\u00f6kaluja, vaikka olisi ollut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsottuna j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4 valmistaa uusia. Tutkimuksessa tultiin siihen tulokseen, ett\u00e4 muinaiset ihmislajit s\u00e4ilyttiv\u00e4t niit\u00e4 \u201cmuistoesinein\u00e4\u201d ja ymm\u00e4rsiv\u00e4t niiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n tunteellisen merkityksen suhteessa menneisiin sukupolviin.<\/p><p>Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 nostalgia on pitk\u00e4lti trendi, joka n\u00e4kyy ja kuuluu erityisesti muodin maailmassa. Moni 90- ja 2000-luvun taitteessa nuoruuttaan el\u00e4nyt on varmasti kauhistellut matalavy\u00f6t\u00e4r\u00f6isten<br \/>farkkujen, bolerojen ja neonv\u00e4rien paluuta katukuvaan. Toinen puoli on kenties ollut riemuissaan<br \/>perhospinnien, niittiv\u00f6iden, takatukkien ja hieman ummehtuneiden pastelliv\u00e4rien nostattamista nostalgisista tunnekuohuista. Pidit muutoksesta tai et, lapsuudesta ja nuoruudesta tuttujen trendien paluu aikuisi\u00e4ll\u00e4 aiheuttaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 meiss\u00e4 my\u00f6s positiivisia tunteita.<\/p><p>Tutkimusten mukaan nostalgian on todettu v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n yksin\u00e4isyyden, ahdistuneisuuden ja<br \/>tylsistyneisyyden tunteita. Se tekee ihmisist\u00e4 yst\u00e4v\u00e4llisempi\u00e4 ja suvaitsevaisempia muita kohtaan, sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 sosiaalisten siteiden muodostamista. Pariskuntien on todettu l\u00e4hentyv\u00e4n ja muuttuvan onnellisemmiksi nostalgisten muistojen jakamisen yhteydess\u00e4. Nostalginen muistelu toimii lis\u00e4ksi erinomaisena mittarina omalle kasvulle ja kehitykselle, sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 optimistisempaa<br \/>maailmankuvaa muistuttamalla onnellisista ajoista.<\/p><p>Edell\u00e4 mainitut tutkimustulokset ovat verrattain nuoria; viel\u00e4 90-luvulla nostalgiaa pidettiin monissa tutkijapiireiss\u00e4 masennusta aiheuttavana huonona tapana, jossa vellominen aiheutti vain lis\u00e4\u00e4<br \/>ahdistusta ja murhetta. Kaikki kuitenkin muuttui t\u00e4m\u00e4n vuosisadan puolella, pitk\u00e4lti Constantine Sedikides\u00a0 nimisen tutkijan ansiosta. Kreikkalainen Sedikides ty\u00f6skenteli pitk\u00e4\u00e4n Yhdysvalloissa Pohjois-Carolinan yliopistossa, kunnes otti vuonna 1999 vastaan psykologian professorin pestin<br \/>Englannista, Southamptonin yliopistosta. Kuten useimmat psykologian professorit, my\u00f6s Sedikides piti ensisijaisena tutkimuskohteenaan omaa mielenterveytt\u00e4\u00e4n, johon h\u00e4n kiinnitti erityist\u00e4 huomiota siirtyess\u00e4\u00e4n mantereelta toiselle, uuden kulttuurin ja uusien ihmisten keskuuteen.<\/p><p>Sedikides pisti merkille, ett\u00e4 muutaman kerran viikossa h\u00e4net t\u00e4ytti ylitsevuotava, voimakas tunne, joka liittyi h\u00e4nen entiseen kotiinsa Pohjois-Carolinassa. Entisen asunnon tunnelma ja muistot<br \/>perheen kanssa vietetyist\u00e4 kes\u00e4illoista t\u00e4yttiv\u00e4t n\u00e4iss\u00e4 hetkiss\u00e4 h\u00e4nen ajatuksensa t\u00e4ysin varoittamatta, tuoden mukanaan tuoksuja, \u00e4\u00e4ni\u00e4 ja hetkiss\u00e4 koettuja tunteita. Sedikides huomioi, ett\u00e4 vaikka nostalgisointia pidettiin yleisesti huonona tapana, n\u00e4m\u00e4 muistot eiv\u00e4t tehneet h\u00e4nest\u00e4 surullista, vaan p\u00e4invastoin rikastivat h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 Southamptonissa muistuttamalla h\u00e4nt\u00e4 kaikesta siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n oli saavuttanut matkansa aikana. Sedikides p\u00e4\u00e4tti tutkia tunteitaan ja nostalgiaa ilmi\u00f6n\u00e4 lis\u00e4\u00e4, ja p\u00e4\u00e4tyi kirjoittamaan psykologian maailmaa mullistanutta tutkimustietoa nostalgian positiivisista vaikutuksista.<\/p><p>Osa Sedikidesin tutkimuksista on todistanut nostalgian olevan universaali tunne. Mitattavien tutkimustulosten sek\u00e4 edell\u00e4 mainittujen vaikutusten ohella nostalgian on lis\u00e4ksi todettu lis\u00e4\u00e4v\u00e4n<br \/>empatiaa ja ehk\u00e4isev\u00e4n erist\u00e4ytymist\u00e4 yhteiskunnasta, mik\u00e4 puolestaan on johtanut nostalgiaan pohjautuvien terapiamuotojen syntyyn. Niin kutsutun \u201cnostalgiaterapian\u201d on todettu tuottavan tulosta mm. kliinisen masennuksen hoidossa. Sedikides itse on lis\u00e4ksi varovaisen optimistinen<br \/>nostalgiaterapian hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 Alzheimerin hoidossa.<\/p><p>Nostalgian katkeransuloisena k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolena voidaan pit\u00e4\u00e4 menneiden aikojen kaipuuta ja ik\u00e4vien muistojen nousemista pintaan. Siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 toisinaan etenemme nostalgiaan ik\u00e4vien muistojen kautta, sen on todettu j\u00e4tt\u00e4v\u00e4n aina p\u00e4\u00e4llimm\u00e4iseksi positiivisen, l\u00e4mpim\u00e4n jatkuvuuden tunteen, jossa ihminen voi kokea kaikkien menneiden, nykyisten ja tulevien versioiden itsest\u00e4\u00e4n<br \/>sulautuvan yhdeksi. Itsens\u00e4 n\u00e4keminen moniulotteisena olentona, joka joko kehittyy tai omaa potentiaalin kehitty\u00e4 parempaan suuntaan verrattuna menneeseen tai nykyiseen min\u00e4\u00e4ns\u00e4, kasvattaa itsetuntoa ja varmuutta omaa tekemist\u00e4 kohtaan.<\/p><p>Yhdysvaltalaisen psykologin David Newmanin toteuttamassa tutkimuksessa mitattiin ihmisten arjessa kokemia nostalgisia hetki\u00e4. Tutkimuksessa tutkittavia pyydettiin lataamaan sovellus, joka l\u00e4hetti heille tekstiviestej\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin kahdeksan kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Tekstiviesteiss\u00e4 sovellus pyysi tutkittavia kertomaan, mit\u00e4 he tekiv\u00e4t, kenen kanssa olivat, millaisena kokivat senhetkisen<br \/>mielialansa, sek\u00e4 liittyik\u00f6 tilanteeseen nostalgisia muistoja. Tutkimuksen my\u00f6t\u00e4 selvisi, ett\u00e4 arkisissa tilanteissa ihmiset kokevat nostalgisia hetki\u00e4 ylivoimaisesti eniten yst\u00e4vien tai perheen seurassa, sek\u00e4 ruokaillessaan. T\u00e4m\u00e4 saattaa olla Newmanin mukaan seurausta siit\u00e4, ett\u00e4 perhe, yst\u00e4v\u00e4t ja ruoka toimivat \u2013 psykologian termein ilmaistuna \u2013 nk. palautusvihjein\u00e4 (engl. <em>retrieval cues<\/em>).<\/p><p>Palautusvihjeet ovat eletyss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 vastaan tulevia esineit\u00e4 tai asioita, jotka nostavat esiin muistoja. Ihmiset saattavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 palautusvihjeit\u00e4 arjessaan tietoisesti, esimerkiksi asettamalla kauppalistan j\u00e4\u00e4kaapin oveen, mutta ne voivat olla my\u00f6s yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 ja tarkoituksettomia. Hyv\u00e4 esimerkki tarkoituksettomasta palautusvihjeest\u00e4 on naapurista leijaileva tuoreen leiv\u00e4n tuoksu, joka nostaa yht\u00e4kki\u00e4 esiin nostalgisen muiston sukulaisesta, jolla oli tapana leipoa leip\u00e4\u00e4.<\/p><p>Toinen mahdollinen syy sille, miksi nostalgiset muistot nousevat pintaan nimenomaan sosiaalisissa<br \/>tilanteissa, on se, ett\u00e4 erityisesti perheen kesken saatetaan usein aterioinnin yhteydess\u00e4 keskustella menneist\u00e4 yhteisist\u00e4 kokemuksista. Konkreettinen keskustelu menneist\u00e4 ajoista on omiaan ohjaamaan ihmist\u00e4 \u2013 joko yksin tai kollektiivisesti muiden tilanteessa l\u00e4sn\u00e4 olevien kanssa \u2013 nostalgiseen haaveiluun.<\/p><p>Toinen suuri l\u00f6yd\u00f6s, joka nousi esiin Newmanin toteuttamassa tutkimuksessa, oli nostalgian ja mielialan laskun yhteys. Tutkittavat henkil\u00f6t raportoivat nostalgisia tunteita useammin, kun kokivat olevansa masentuneita tai huomasivat yleist\u00e4 mielialan laskua. Ensi alkuun tulos kuulostaa hieman<br \/>ristiriitaiselta; eik\u00f6 Newman tutkimuksen alussa nimenomaan pohjannut ajatukseen siit\u00e4, ett\u00e4 nostalgiset kokemukset parantavat mielialaa? Tutkimusta on kuitenkin tarkasteltava hieman tarkemmin, jotta voimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 nostalgian luonnetta jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 arjessa.<\/p><p>Newmanin tutkimuksen kaltaiset tutkimusty\u00f6t on suunniteltu tunnistamaan syyn ja seurauksen v\u00e4list\u00e4 suhdetta. Tutkittavat, joita pyydettiin ensin muistelemaan onnellisia aikoja, raportoivat my\u00f6hemmin my\u00f6nteisempi\u00e4 tunteita kuin ne tutkittavat, joita pyydettiin muistelemaan ns. \u201ctavanomaisia\u201d asioita, joita heille oli tapahtunut. Kun tutkimus koostetaan t\u00e4h\u00e4n tyyliin, voimme p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 nimenomaan nostalginen, positiiviss\u00e4vytteinen haaveilu johtaa mielialan nousuun.<br \/>Toisin sanoen: vaikka tutkimuksen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 havaittiin, ett\u00e4 nostalgisilla tunteilla ja mielialan laskulla<br \/>on yhteys, yhteys perustuu siihen, miten aivot pyrkiv\u00e4t ohjaamaan meit\u00e4 onnellisten muistojen pariin ollessamme allap\u00e4in. N\u00e4in ollen, kuten my\u00f6s Sedikidesin tutkimukset osoittivat, vaikka nostalgian trigger\u00f6i esiin mielialan lasku, se nousee esiin syyst\u00e4, ja se syy on mielialan parantaminen<br \/>ohjaamalla ihmist\u00e4 haaveilun kaltaiseen tilaan. Ik\u00e4\u00e4n kuin aivot yritt\u00e4isiv\u00e4t kertoa meille: \u201cAsiat eiv\u00e4t ole aina olleet n\u00e4in huonosti. Katso n\u00e4it\u00e4kin muistoja.\u201d<\/p><p>Ent\u00e4 mit\u00e4 voit itse tehd\u00e4 valjastaaksesi nostalgian voiman k\u00e4ytt\u00f6\u00f6si? Voit kirjoittaa lapsuus- ja<br \/>nuoruusmuistoja yl\u00f6s ja jakaa niit\u00e4 perheen ja yst\u00e4vien kanssa, katsoa vanhoja elokuvia ja kuunnella<br \/>nostalgista musiikkia. L\u00e4hte\u00e4 kumppanin tai kaverin kanssa kauppareissulle, ja ostaa yhdess\u00e4 lapsuutenne lempikarkkeja ja muita naposteltavia. Muistatko joskus ker\u00e4illeesi tarroja tai<br \/>postimerkkej\u00e4? Aloita uusi kokoelma, joka ruokkii nostalgian tarvettasi viel\u00e4 vuosikymmenten p\u00e4\u00e4st\u00e4! Parhaimman vaikutuksen saat, kun pyrit nauttimaan nostalgiasta noin kolmesti viikossa. Jos tunnistat itsesi ihmistyypist\u00e4, jolla on aina kiire jonnekin, ja jonka p\u00e4\u00e4n sis\u00e4lt\u00f6 tuntuu miljoona asiaa mukaansa temmanneelta py\u00f6rremyrskylt\u00e4, voit ajatella n\u00e4it\u00e4 hetki\u00e4 nostalgian parissa tapana rauhoittua ja selvitt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4nsis\u00e4ist\u00e4 sotkua. Anna, edesmenneen irlantilaiskirjailija John Banvillen sanoin, \u201cmenneisyyden pauhata sis\u00e4ll\u00e4si kuin toinen syd\u00e4n\u201d, mutta \u00e4l\u00e4 silti ryhdy (viel\u00e4) korvaamaan terapeuttiasi Backstreet Boys\u2019lla.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-4ddaf50 elementor-widget elementor-widget-heading\" data-id=\"4ddaf50\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"heading.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t<h6 class=\"elementor-heading-title elementor-size-default\"><a href=\"https:\/\/graphic.fi\/umg2024\/\">\u2190 Takaisin etusivulle<\/a><\/h6>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mielialaa nostattavat menneet ajat Teksti ja kuvitus: Sara Brax Oletko koskaan t\u00f6rm\u00e4nnyt kaupungilla k\u00e4velless\u00e4si tuoksuun, joka tuo mieleen sateiset illat mummolan katetulla terassilla? Ent\u00e4 hymyillyt itseksesi bongattuasi v\u00e4kijoukosta trumpettilahkeiset farkut, koska ne muistuttavat omista yl\u00e4asteajoistasi? L\u00e4mmin tunne, joka her\u00e4\u00e4, kun kohtaamme jotain tuttua, turvallista ja unohdetuksi luultua, on nimelt\u00e4\u00e4n nostalgia, ja se on tutkitusti hyv\u00e4ksi [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2015","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/graphic.fi\/umg2024\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2015","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/graphic.fi\/umg2024\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/graphic.fi\/umg2024\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/graphic.fi\/umg2024\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/graphic.fi\/umg2024\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2015"}],"version-history":[{"count":41,"href":"https:\/\/graphic.fi\/umg2024\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2015\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2515,"href":"https:\/\/graphic.fi\/umg2024\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2015\/revisions\/2515"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/graphic.fi\/umg2024\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2015"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/graphic.fi\/umg2024\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2015"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/graphic.fi\/umg2024\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2015"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}