Onko helpompi vain uppoutua samaan mereen?
Kerttu-Ilona Pajala Teksti ja kuvitus
Visuaalisella viestinnällä on iso rooli kirjojen myynnissä sekä siinä, miten kuluttaja kokee kirjahyllyyn päätyvän ostoksensa. Tavat joilla fantasiasta ja fantasian genreistä viestitään kirjan kansissa, määrittävät pitkälti sen, nostaako kuluttaja tietyn opuksen aavasta kirjojen merestä – vai jatkaako matkaansa lipuen muille ulapoille.
uotteiden identiteetit rakentuvat visuaalisista elementeistä. Kirjojen identiteettiä tarkasteltaessa huomio kiinnittyy kirjan sisällön kuvaamiseen käytettyihin visuaalisiin keinoihin. Kirjalla voi olla hyvin yksilöity persoonallisuus, mutta se voi olla myös osa kokonaisuutta, omaa genreään.
Fantasiakirjallisuudessa esiintyy useita alalajeja, joiden ominaispiirteistä viestitään tietyin visuaalisin keinoin. Yleisiä visuaalisessa viestinnässä käytettyjä keinoja ovat kuvat, typografia ja värit. Nämä elementit muodostavat yhdessä kirjan visuaalisen identiteetin, jolla teosta mainostetaan. Jo pelkkä toistuva kannen näkeminen kirjojen meressä, eli altistuminen kirjan visuaaliselle muodolle, voi vaikuttaa sen myyntivoimaan ja yleiseen näkyvyyteen markkinoilla. Assosiaatioilla eli mielikuvilla on kirjojen kansien visuaalisten elementtien tapauksessa yhteys kuluttajan kokemukseen esimerkiksi tiettyyn genreen, tekijään tai kustantamoon.
Jokaisella genrellä esiintyy niin sanottuja kliseitä, jotka erottavat genret toisistaan. Tutut visuaaliset elementit voivat toimia helppona oikopolkuna kirjan valinnassa, ellei elementtien herättämä tunnereaktio mene tottumusten edelle. Kirjan menestys ei siis perustu vain kuluttajan ostopäätöksen vaikuttamiseen, vaan myös muistojen, tunteiden ja toiston kautta syntyvään jatkuvaan mielikuvien muovautumiseen.
Otetaan esimerkiksi vaikkapa romanttinen fantasia, toiselta nimeltään romantasia. Romantasian suosio on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla etenkin sosiaalisen median johdosta. Romantasia on fantasian alalaji, jossa romantiikka ja fantasia ovat tarinassa tasavertaisia. Tarinoissa yhdistyvät seikkailut ja fantasiamaailma sekä totta kai, romantiikka. Fantasiamaailmat ovat usein hyvin yksityiskohtaisia, ja niiden ulottuvuudet on mietitty perusteellisesti. Romanttisessa fantasiassa romantiikka on keskeinen osa visuaalista identiteettiä, ja kirjojen kansissa hyödynnetään usein romantiikalle tyypillisiä kliseitä.
Kietoutuneita ruusunpiikkejä
Yleisimpiä romantasiassa esiintyviä kuva-aiheita ovat mustavalkoiset kuvitukset kirjan hahmoista, joko rintakuvana tai kokonaisena kohtauksena. Kuvien taustalla saattaa näkyä tekstuureita, kuten turkiksia tai kukkia. Kukat ovat usein ruusuja. Kansikuvituksissa nähdään tikareita, kruunuja, käärmeitä sekä leijonia. Kansissa voi olla erilaisia kehyksiä ja muita koristeellisia kuvioita.
Typografialtaan kannet vaihtelevat riippuen kustantamosta ja tekijästä, mutta yleensä kansien typografia on hyvin koristeellista. Fonteissa esiintyy usein erilaisia kiemuroita ja päätteellisiä fontteja. Groteskeja eli päätteettömiä fontteja kansissa ei näy nykyään usein. Typografian värivalinnoissa jäljitellään usein erilaisia metalleja ja tekstuureja, mutta joskus värit ovat myös pelkistetympiä, joko mustaa tai valkoista.
Kirjojen kannet ovat väritykseltään usein tummia tai vaaleita, jonka lisäksi niissä hyödynnetään aksenttivärejä. Yleisiä aksenttivärejä ovat punainen, sininen, pinkki sekä oranssi. Punainen liitetään tietenkin intohimoa ja rakkautta kuvaavaksi väriksi, jonka vuoksi se on romantasialle tyypillinen valinta.
Eriskummallisuus - vahvuus vai heikkous
Entä jos suunnittelija kulkeekin kliseiden ristiaallokkoa vastaan, ja tekee poikkeavia valintoja. Jääkö kirja silloin lukematta ja ajelehtimaan eepoksien valtamereen, jos kannen visuaaliset elementit ovat ristiriidassa genrelle ominaisten elementtien kanssa, johtaen kuluttajaa harhaan? Voimme graafisina suunnittelijoina toki tehdä visuaalisesti enemmän vapaampia, normeja ravisuttavia ratkaisuja, mutta meidän tulee myös miettiä, onko totutusta poikkeaminen oikeasti hyödyllistä, jos tarkoituksena on johdattaa lukija mieluisan kirjan pariin. Olemme menossa uuteen suuntaan lajityypille ominaisissa kuvituksissa. Vaikka romantasia onkin suosittu genre, sen totuttu visuaalinen ilme voi hyvin vielä muuttua. Loppujen lopuksi kirjan visuaalisen identiteetin muodostumiseen, sekä samalla asiakkaan tulkintaan vaikuttavat niin kannen suunnittelijan, kustantajan kuin mahdollisesti kirjailijankin makumieltymykset, joista yhteinen näkemys lopulta rakentuu.
Lähteet
Heath, R. (2001). The Hidden Power of Advertising: How Low Involvement Processing Influences the Way We Choose Brands. https://www.researchgate.netpublication
Kanerva, A. (2023). ”Romantasia” on nyt kirjamaailman kuumin genre – tästä siinä on kyse. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010021930.html
Ylimartimo, S. (2012). Kuviteltua – kuvitettua, pohdintoja fantasian ja muun fiktion kuvittamisesta. Lapin yliopistopaino.
