Entä mitä mieltä graafiset suunnittelijat itse ovat kehityssuunnasta? Grafian vuoden 2025 toimialatutkimuksesta käy ilmi, että 65 % kyselyyn vastanneista jäsenistä oli hyödyntänyt tekoälyä työssään. Tyypillisesti tekoälyä hyödynnettiin projektien ideointivaiheessa sekä erilaisten rutiinitöiden suorittamisessa. Rutiinitöiden sujuvoituminen vapautti aikaa luovalle työlle, joka ilahdutti suunnittelijoita. Enemmän aikaa luovalle työlle kuulostaa houkuttelevalta, eikö? Sen sijaan huolta herättivät uhkakuvat siitä, että ammattilaisten työ menettäisi arvoaan, työmahdollisuudet vähentyisivät ja työn laatu heikentyisi yleisesti. Myös eettiset kysymykset, kuten teosten luvaton käyttö tekoälyn kouluttamiseen, herättivät huolta vastaajissa. Muissa alan tutkimuksissa on lisäksi nostettu esille huoli designin homogenisoitumisesta, sillä tekoälyn tuottamat lopputulokset ovat suoraan riippuvaisia sen kouluttamiseen käytetystä datasta. Kaikesta huolimatta yhdestä asiasta ollaan lähes yksiselitteisesti samaa mieltä: tekoäly avaa suunnittelijoille uusia luovuuden ulottuvuuksia.

Vaikka tekoälyn kehitysaskeleet ovatkin olleet mittavia, tuntuu teknologia yhä kirjoitushetkellä olevan vahvimmillaan yksittäisten, suunnittelun osatehtävien toteuttamisessa. Laajemmat generointitehtävät johtavat usein geneeriseen, merkityksettömään tai virheelliseen sisältöön, ja käyttäjän on hankala hallita lopputuloksen rakentumista. Ongelma on kuitenkin laajalti tunnistettu, ja malleja kehitetään jatkuvasti hallittavampaan ja ammattimaisempaan suuntaan epävarman arpapelin sijaan. Vaikka tällaisia uuden ajan työnkulkuja vielä odotellaan, kehitystahti on ollut niin huimaa, että tilanne voi muuttua nopeastikin. Luovan alan ammattilaisten näkökulmasta kehityssuunta on joka tapauksessa positiivinen: tavoitteena on luoda järjestelmiä, jotka antavat suunnittelijalle lisää työkaluja sekä enemmän valtaa tekoälyn ohjaamiseen

Tekoäly herättää ymmärrettävästi voimakkaita tunteita laidasta laitaan. Etenkin generatiiviset mallit saattavat tuntua monesta luovan alan tekijästä jopa luotaantyöntäviltä, kun toiset taas näkevät niissä uuden luovan mahdollisuuden. Kehitys voi vaikuttaa myös pelottavalta, sillä kukaan tuskin tietää, millaisiin tekoihin tekoäly kykenee esimerkiksi kolmen vuoden päästä. Vaikkei tekoälyn kanssa haluaisikaan olla missään tekemisissä, on ilmiön suhteen hyvä olla valveutunut. Jokainen meistä on varmasti kuullut kyllästymiseen saakka medialukutaidon tärkeydestä jo koulun penkillä. Nyt termi on saanut rinnalleen uuden kaverin – tekoälylukutaito. Termillä tarkoitetaan kykyä ymmärtää, arvioida ja käyttää tekoälyteknologioita kriittisesti ja vastuullisesti. Taito, jota jokaisen tulisi kehittää, ammatista riippumatta.

On kuitenkin hyvä muistaa, että tekoälyn kehityspolulle on mahtunut useita buumeja ja hiljaisia suvantovaiheita. Tälläkin hetkellä käydään keskusteluja siitä, ovatko suuret kielimallit jo saavuttamassa kehityskattoaan. Niin tai näin, tekoäly vaikuttaa tulleen pysyäkseen ja sen soveltamisalueet tulevat jatkossa vain monipuolistumaan. Nähtäväksi siis jää, odottaako nurkan takana ennennäkemätön teknologinen murros, vai elämmekö kenties jo seuraavan tekoälytalven kynnyksellä.