Paperipuutarha

Printtimedian perinteiden ylläpitämisen hyvät ja huonot puolet

Kuvat & teksti Lotta Nykänen

Kautta historian ihmiskunta on kirjannut asioita muistiin. Luolamaalaukset, kalenterit, historiankirjat ja novellit johtivat lopulta painetun sanan keksimiseen; meillä on niin suuri halu kertoa maailmalle ajatuksemme, että käytimme vuosisatoja mahdollisimman tehokkaan levitystavan kehittämiseen. Hypätessämme ajassa eteenpäin teknologian kehityksen nykyhetkeen, nousee kuitenkin esiin kysymys: kuinka tärkeää painettu teksti on, kun ympärillämme on niin monta erilaista mediaa joiden kautta voimme viestimme välittää?

Muistojen keskellä

Niin kuin kirjatoukat yleensäkin, lapsena luin paria kirjaa aina uudelleen ja uudelleen. Tai no, ehkä tusinaa kirjaa. Miksi ihmiset lukevat kirjoja uudestaan kerta toisensa jälkeen? Se ei johdu siitä, etteikö kirjan sisältöä muistaisi, vaan siitä että hyvän kirjan tuomat kokemukset halutaan kokea uudelleen. Samanlaista ilmiötä harvoin näkee digitaalisessa mediassa: olen katsonut samoja tv-sarjoja monet kerrat uudestaan, mutta sarjan kuka-ties-kuinka-monennen tuotantokauden jälkeen en usein edes muista mitä koko sarjan alussa tapahtui.

Print Power Magazine kirjoitti 2000-luvun alkupuolella tehdyistä neurologisista ja psykologisista tutkimuksista, jotka käsittelivät printtimedian ja sähköisen median vaikutuksia.

Millward Brownin vuoden 2009 tutkimuksessa selvisi, että printtimedia jätti huomattavasti pysyvämmän vaikutuksen lukijan muistiin, luoden vahvemman tunteellisen reaktion kuin digitaalisen median vastaavat materiaalit.

Kun ajattelen lapsuuteni kirjoja ja vertaan niitä nykypäivän digitaalisen median viidakkoon, nämä tulokset käyvät hyvin järkeen. Vaan missä vaiheessa printtimedian ekologiset haitat painavat liikaa verrattuna sen hyviin neurologisiin vaikutuksiin?

E-kirjoja vai oikeita kirjoja?

Moni meistä on varmasti sitä mieltä, että oikean kirjan tai lehden lukeminen on mielekkäämpi vaihtoehto kuin artikkeleiden selaaminen ruudulta. Fyysinen kirja herättää useamman aistin lukukokemukseen, mikä tekee lukemisesta miellyttävämpää: paperin tuntu, tuoreen musteen tuoksu, kansien pinta ja vanhan kirjan sivujen rahinassa vain on jotain erityistä. Ei siis ihme, että kuluttajat ovat yhä kiinnostuneita ostamaan kirjoja. Mutta kuinka pitkään printtimedia voi puolustella tärkeyttään, kun olisi niin helppoa ja ympäristölle vähemmän kuormittavaa julkaista kaikki materiaali digitaalisina?

Alex Prestonin vuonna 2007 The Guardianissa julkaistu artikkeli tutkii syitä painetun kirjan kasvavaan suosioon viime vuosina. Kirjakauppiaiden ja –kustantajien haastatteluiden myötä kävi ilmi, että kirjoista on tullut muutakin kuin luettavia: toisin kuin niiden elektroniset versiot kuten Kindle, kirjoista on tullut eräänlaisia koristeita, jopa statussymboleita, tietyille ihmisille. Kirjakustantajat ympäri maailman ovat huomanneet kuluttajien kasvavan mielenkiinnon kauniita kirjoja kohtaan, mikä johtaa uusien kirjojen innovatiivisiin taittoihin ja upeisiin kansiin. Kumpi sitten on ekologisempi vaihtoehto: kirjojen printtaaminen vai lukeminen laitteelta?

New York Timesin mukaan, ottaen huomioon e-lukulaitteen valmistamiseen vaadittujen fossiilisten polttoaineiden, veden ja mineraalien kulutuksen, yhden e-lukulaitteen ympäristölliset vaikutukset vastaavat noin 40–50 printattua kirjaa. Ja kuinka moni kuluttaja lukee niin monta kirjaa laitteellaan, ennen kuin on aika vaihtaa uudempaan malliin? Aika harva, sanoisin.

Ympäristöystävällistä suunnittelua

Mitä me suunnittelijat voimme tehdä ympäristön hyväksi? Vaikka graafikoiden ja journalistien koulutus keskittyykin nykyään yhä enemmän nettisisältöjen suunnitteluun ja digitaaliseen mediaan, on selvää, että moni suunnittelija tekee tänäkin päivänä edes jonkun verran printtimediaa. Jotkut meistä jopa pitävät printtiä mielekkäämpänä – kuka meistä ei olisi haaveillut kauniin kirjan suunnittelusta tai visuaalisesti innovatiivisen lehden julkaisusta? Fyysisen tuotteen piteleminen on paljon palkitsevampaa suunnittelijalle kuin pelkän netin syövereissä pyörivän nettisivun katseleminen. Oli se sitten materialismia tai unelmointia, meissä jokaisessa asuu pieni printtisuunnittelija. Mitä on siis tehtävissä, jotta printtimedia pysyy kannattavana vaihtoehtona myös tulevaisuudessa?

Uusia ekologisemman tulevaisuuden innovaatioita syntyy vuosi toisensa jälkeen erilaisten projektien muodossa. Ekologiset kirjaintyypit ovat tuoneet markkinoille uusia vaihtoehtoja mustetta säästäville fonteille, yhtenä esimerkkinä englantilaisen suunnittelutoimisto Grey Londonin suunnittelema Ryman Eco. Vähentämällä kiinteiden alueiden määrää kirjaintyypissään, Ryman Eco käyttää 30% vähemmän mustetta kuin muut usein printissä käytetyt fontit.

Suunnittelijoilla on siis mahdollisuuksia käyttää ekologisempia kirjaintyyppejä, mutta miten on paperin laita? Tulevaisuudessa painetun sanan selviytyminen riippuu viime kädessä paperin tuotannosta. Markkinoilla on jo useita ekologisia, kierrätettyjä vaihtoehtoja paperille, mutta suunnittelijoina vastuu näiden ympäristöystävällisten vaihtoehtojen käyttämisestä on meidän harteillamme. Kierrätetty paperi saattaa helposti vaikuttaa rajoittavalta tekijältä suunnittelussa, mutta sen sijaan että näkisimme sen uhkana, meidän tulisi miettiä sitä mahdollisuutena – ja suunnitella sitä hyödyntäen. Hullummistakin asioista on tullut trendejä aikojen saatossa, joten miksei ekologinen ajattelu voisi olla seuraava design trend? Loppujen lopuksi ekologisten valintojen vastuu kuuluu suunnittelijalle, ja suunnittelijana meidän tehtävämme on tehdä printtimediasta jälleen kannattava vaihtoehto. Muutos vihreämpään printtiin täytyy tulla meiltä, suunnittelijoilta– ekologisille materiaaleille löytyy kyllä tarjontaa, jos kysyntä kasvaa.

Vain muuttamalla omia ajattelutapojamme voimme pitää printtimedian myös tulevaisuuden graafisten suunnittelijoiden lukujärjestyksessä.