Epäonnen Eläimet
TEKSTI JA KUVITUS ELLA PARTANEN
TAITTO VERKKOSIVULLE RUUSA PIRKOLA JA REETTA KORHONEN
Jo kautta aikain eläimiin on liitetty erilaisia uskomuksia. Yksi eläin tuo onnea, toinen epäonnea – joskus sama eläin voi kantaa jopa molempia merkityksiä. Sosiokulttuuriset määritelmät eläimistä joko hyvinä tai pahoina ovatkin säilyneet läpi historian: käärme edelleen puistattaa, mutta pöllöä pidämme viisaana. Näidenkään eläinten symboliikka ei kuitenkaan ole näin suoraviivaista: tässä artikkelissa käymmekin läpi kolme ristiriitaisuutta herättävää eläintä, joiden symbolinen merkitys vaihtelee suuresti eri puolilla maailmaa.
Pöllö
Englannin kansanperinteessä tornipöllöllä on synkkä maine. Pöllöt ovat yön lintuja, ja yön pimeys liitettiin aina kuolemaan. Skandinaavisessa ja suomalaisessa kansanuskossa taas huuhkaja liitettiin kuoleman, sotien, nälänhädän sekä onnettomuuksien ennustamiseen. Ruotsin kansanperinteessä huuhkaja ja lehtopöllö symboloivat pimeyttä ja kuolemaa – syynä kenties niiden kammottava öinen ääntely.
Mutta mistä tulee pöllön hyvyyden symboliikka? Antiikin kreikan viisauden jumalattaren, Athenen, lintu oli pöllö, minkä myötä pöllö on sekä suojelijan että viisauden symboli. Mongoliassa, kuten myös monissa muissa osissa Aasiaa, pöllöä pidetään suojelijana ja esi-isänä, joka auttaa torjumaan pahoja henkiä, nälänhätää ja ruttoa. Japanissa pöllöllä on arvostettu asema viisauden ja onnen symbolina.
Lepakko
Kristillisessä Euroopassa lepakko on kautta historian liitetty paholaiseen, pahoihin henkiin ja noitiin. Lähes kaikki tuntevat lepakon yhteyden vampyyreihin – alunperin tämä uskomus on peräisin Itä-Eurooppalaisesta slaavilaisesta kansanperinteestä. Lännessä uskottiin, että jos näkee lepakon lentävän joko päiväsaikaan tai alkuillasta, se tuottaa huonoa onnea. Lounais-Aasiassa on epäonnen merkki, jos näkee lepakon unessa.
Mutta lepakotkaan eivät ole vain epäonnen otuksia: esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa lepakot ovat onnen eläimiä. Myös kiinalaisessa kulttuurissa lepakoita on perinteisesti pidetty onnen tuojina, mikä käy ilmi kiinalaisesta maalaustaiteesta. Indonesiassa Etelä-Sulawesin maanviljelijät uskovat, että lentävät lepakot takaavat hyvän sadon. Pohjois-Thaimaassa taas lepakoiden vahingoittamisesta saa kirouksen, koska lepakot ovat thaimaalaisten valtauskonnossa, buddhalaisuudessa, pyhiä eläimiä.
Käärme
Juutalaisessa sekä kristillisessä perinteessä käärme symboloi itse paholaista. Myös Pohjois-Amerikan intiaaniheimot, kuten cherokeet, uskoivat, että käärmeen hengitys on yhtä myrkyllinen kuin sen purema. Suuren Pohjolan taruissa Midgårdin käärme on Thorin perivihollinen, jonka kanssa Thor käy taisteluun ja tulee näin aloittaneeksi myyttisen Ragnarökin.
Mutta miten käärmeelle voi kaiken tämän jälkeen olla sijaa myös hyvyyden symboliikassa? Kaikille Pohjois-Amerikan heimoille käärme ei ollut vain myrkynlevittäjä, vaan eläin sai osakseen myös kunnioitusta. Creek-intiaaneilla on taruja sarvekkaasta käärmeestä, jolla on parantava vaikutus. Muinaisessa Kreikassa käärme on ollut symboli lääkäreille, ja Asklepioksen sauvaan kietoutunut käärme on tänäkin päivänä lääkinnän symboli. Käärme ei ole pelkästään symboloinut paranemista vaan myös viisautta ja vaurautta. Näin vannoo myös kiinalainen astrologia, jonka eläinhoroskooppeihin käärme kuuluu. Myös Suomessa vanhan kansan uskomuksissa käärmeitä on pidetty ”elättikäärmeinä”, joille on jätetty kuppiin maitoa. Jos elättikäärme jäi talon lähistölle, sen uskottiin tuovan onnea taloon.
Olipa eläin mikä tahansa, niillä kaikilla on omat symboliset kytkökset sekä onneen ja iloon että epäonneen ja suruun. Mikä on sinun henkilökohtainen onneneläimesi?
