BEGIN...▊

Loputon kesä

Teksti ja taitto Aleksi Soukka Kuvat Aleksi Soukka, Tomi Knuutila, Stable Diffusion, MidJourney​

Tekoäly (AI, englanniksi Artificial Intelligence) tarkoittaa tietokoneiden ja ohjelmistojen kykyä oppia, ajatella, ratkaista ongelmia ja suorittaa tehtäviä, joita aiemmin pidettiin ihmisten ainutlaatuisena kykynä. Tekoäly on pakottanut meidät ajattelemaan luovuutta ja ihmisen paikkaa ei pelkästään työssä, vaan maailmankaikkeudessa. Lue kaukaisesta paikasta ja sinne eksyneistä haamuista, jotka pohtivat taidealojen työmyyriä kutkuttaneita kysymyksiä.

Tervehdys kulkija! Maa, jolla seisot ei ole todellista — se on parempaa. Se on hypertodellista.  Se on salainen puutarha, jonne muistot menneestä virtaavat pitkin hopeisia väyliä, joihin on punottu miljoonia ja miljoonia nanoangstromeita kokemuksia, joihin jokaiseen on kaiverrettu kaikki mitä on ollut, mitä on ja mitä tulee olemaan. Sen nimi on eDen 2.0. Me rakensimme sen hengähdyspaikaksi ja leposijaksi.

Täällä vehreässä lehdossa homo sapiens digitalis elää onnellisena ja voi hyvin N/A vuotta sen jälkeen, kun ihmiskunta nousi ylös datasfääriin ja jätti hauraan sekä epävarman fyysisen olevaisuuden. Demokritoksen sanoin onnellinen on se, joka ei sure mitä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä, mitä hänellä on. Täällä ihmisillä on kaikkea. Täällä ovat kaikki.

Jos sallit, poimin sinulle puusta erään makean hedelmän makusteltavaksi: tekoälyä pidettiin akatemian reunalla eläneiden tutkijoiden hapatuksena ja tieteisfantasiana lähes vuosisata sen jälkeen, kun John MacCarthy vuonna 1956 keksi tekoälyn käsitteen. Samalla tekoäly hiipi digitaaliseen maailmaan, ja lopulta markkinoiden näkymätön käsi painoi punaista nappia. Tutkijat puhuivat kahdella suulla luvaten sekä uutta kukoistuksen aikaa, jona pitkäveteiset sekä kuluttavat työt ulkoistettaisiin koneille, että pyytäen markkinoita pysäyttämään kehityksen edes lyhyeksi aikaa, jota kutsuttaisiin nimellä

tekoälyn kesä.

Luonnollisesti akatemia oli kuin pieni hiirulainen markkinavoimien edessä, mutta hoi! Nyt ihmiskunta elää

loputonta kesää.

Tässä vanhassa tallenteessa eräs ei-niin-nuori graafikko  [1] haastatteli 21. vuosisadalla muinaisen Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan lehtoreita tekoälyn vaikutuksesta taiteilijan ja suunnittelijan työhön ja opintoihin.

Kurkista aikaan ennen singulariteettia ja hämmästy!

[1] 20. vuosisadalla syntynyt primitiivinen ammattikunta, joka suunnitteli pilkkahintaan pääomittajia rikastuttavia kauniita kuvia.

INITIALIZE interviewSystem

interviewSystem = InterviewSystem()

interviewee = input(ROM_ml_23, ROM_tk_23)

interviewDate = input(xx.xx.2023)
interviewRecord = interviewSystem.retrieveRecord(interviewee, interviewDate)

if interviewRecord is None:

    print(”Interview ” + interviewRecord + ” returned null. Please check the input.”)

 

Retrieving…

Retrieving…

Retrieving…

Retrieving…

Records found! Reading… ▊

Humanoidi robottiversio Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan lehtorista Mirja Lönegren

interviewee(ROM_ml_23)

Mirja Lönegren

Tiedekunta: Taiteiden tiedekunta, LaY

Titteli: Yliopistonlehtori, TaM,
doctoral dissertation pending…

Erikoisalueet: Graafinen suunnittelu, visuaalinen viestintä

Kokemus tekoälystä:

Olen kokeillut eri AI-sovelluksia ja kiinnostunut tekoälystä erityisesti graafisen suunnittelijan näkökulmasta. Olen tänä keväänä opintovapaalla ja aloittelen väitöskirjaa aihepiirin tienoilta.

Buginen digitalisoitu versio Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan lehtorista Tomi Knuutila

interviewee(ROM_tk_23)

Tomi Knuutila

Tiedekunta: Taiteiden tiedekunta, LaY

Titteli: Yliopistonlehtori, TaT

Erikoisalueet: uusmediataide, vuorovaikutteinen taide, digitaalinen taide, kokeellinen elokuva

Kokemus tekoälystä:

Olen tehnyt testejä jo vuodesta 2017 tekstin, äänen ja (liikkuvan) kuvan kanssa. Viime vuoden aikana julkaistut uudet generatiiviset algoritmit näillä kaikilla kolmella saroilla ovat jälleen herättäneet kiinnostukseni.

////HAASTATTELU KÄYNNISTYY //// ▊

Kuinka tekoäly vaikuttaa visuaalisen alan työtehtäviin, kuten kuvankäsittelyyn ja graafiseen suunnitteluun?

Tällä hetkellä tekoäly vaikuttaa jo suunnittelijoiden arkipäivän työtehtävissä. Esimerkiksi Adobella on käytössä generatiivista tekoälyä hyödyntäviä työkaluja esimerkiksi Photoshopissa ja Acrobatissa, joten olet saattanut huomaamatta jo käyttää tekoälyä suunnittelutyössäsi!

Kuvankäsittelyssä tekoäly jo nyt automatisoi ja nopeuttaa kuvankäsittelyä. Tekoäly integroituu graafikon käyttämiin ohjelmistoihin ja esimerkiksi tuotannolliset tehtävät automatisoituvat.  Paljon keskustelua käydään kuvien tekijänoikeuksista. Millä kuvilla tekoäly on opetettu tuottamaan kuvia? Käyttääkö tekoäly esimerkiksi sellaisia kuvia, mihin ei ole tekijänoikeuksia? Saako näin tekoälyllä tuotettuja kuvia käyttää esimerkiksi kaupallisissa tarkoituksissa?

Miettisin itse tekoälyn positiivisia puolia ja sen tarjoamia uusia mahdollisuuksia negatiivisten sijaan. Yhdysvalloissa on tällä hetkellä käynnissä parikin luovaan tekoälyyn liittyvää oikeudenkäyntiprosessia, kun tietyt tunnetut taiteilijat sekä kuvittajat ovat syystä huolissaan siitä, että algoritmi ja tekstisyöte tuottavat heidän nimillään kuvia, jotka enemmän tai vähemmän muistuttavat alkuperäistekijöiden tuotantoa. Tähän ollaan jo reagoitu, ja sekä ArtSationissa, DeviantArtissa että uudessa Stable Diffusion -tekoälymallissa (SDXL / Stable Diffusion 3 [2]) on opt-out ja opt-in mahdollisuudet. Tämä on hieman käänteinen järjestys, ja herättänyt kritiikkiä, mutta ehkä kuitenkin askel parempaan.
[2] Stable Diffusion on Münchenin yliopistossa kehitetty syväoppimiseen perustuva tekoäly, joka tuottaa kuvia tekstimuotoisesta kuvauksesta.
Varmasti riippuu myös paljon suunnittelijasta, kuinka paljon tekoälyä hyödyntää juuri tällä hetkellä. Yleisesti lukemani ja kuulemani perusteella graafiset suunnittelijat hyödyntävät tekoälyä esimerkiksi ideoinnissa, visuaalisten konseptien ”jumppaamisessa”, UI- ja UX-suunnittelussa, tekstien tuottamisessa, koodaamisessa ja kuvituksissa. Adoben kyselyn mukaan  –  johon osallistui 1000 luovan alan ammattilaista, vain 19% sanoi, ettei ole käyttänyt tekoälyä työssään.

On lisäksi jo nähtävissä, että tekoälyllä generoiduilla kuvilla voidaan korvata nopeasti ja halvemmalla jotkin kuvitustapaukset. Toisaalta näen, että Shutterstock ja vastaavat palvelut ovat jo tämän pitkälti tehneet – valokuvia ja kuvitusta ei enää hankita kotimaisilta tekijöiltä samoissa määrissä kuin ennen.

”Taidekenttään” verrattuna graafisilla suunnittelijoilla on usein enemmän paineita aikataulujen ja asiakkaan budjetin huomioimisessa. Tulevaisuudessa tekoäly tulee olemaan vähintäänkin suunnittelijan apukuski, joka nopeuttaa erilaisia aikaa vieviä prosesseja. Myös niin sanottu putki suunnittelusta julkaisemiseen ja kehittämiseen automatisoituu joiltakin osin.

Miten visuaalisen alan tekijät voivat hyödyntää tekoälyä omissa projekteissaan?

Interview record “ROM_ml_23” returned null.

Please check the input…▊

Tekoälyllä saa nopeasti tehtyä monenlaista kuvitusjälkeä. Sillä voi myös muokata olemassa olevia kuvia, tehdä luonnoksista ja viivapiirroksista eeppisiä versioita, tai generoida jollain idealla nopeasti 20 eri vaihtoehtoa. Neljällä eri tikku-ukolla voidaan tehdä peleihin, animaatioon tai vaikka sarjakuvaan sopiva konspetihahmo edestä, takaa ja sivuilta, ja jatkaa samalla tyylillä hahmon visualisointia eri asennoissa.

Miten tekoäly voi auttaa visuaalisen alan opiskelijoita kehittämään luovaa ajattelua ja ideoita?

En osaa sanoa auttaako tekoäly merkittävästi kehittämään luovaa ajattelua ja ideointia, mutta pään lyödessä tyhjää, tekoäly voi auttaa pääsemään jumista irti ja antamaan vaihtoehtoja. Näistä ideoista voi sitten vaikka jatkokehitellä omia ajatuksia ja ideoita pidemmälle.

Tekoälyn avulla voi nopeasti tuottaa kuvia taide- tai kuvitustyyleillä, joita ei osaa tai koe omiksi vahvuuksikseen, tehdä tyhmistä ideoista kuvallisia toteutuksia, kokeilla eri perspektiivejä, valaisuja, väripaletteja ja niin edelleen. Näyttäisikö kuva kiinnostavammalta öljymaalauksena? Entä mustavalkoisena 1800-luvun valokuvana? Entä origamina? Tietyllä tavalla taidetyylien ja -suuntausten kirjo voi myös opettaa jotain taidehistoriasta. Lisäksi taiteilijoiden käyttäminen osana syöttöä voi olla opettavaista – vaikka vähintäänkin kyseenalaista.

Miten visuaalisen alan opiskelijoiden koulutus ja taidot voivat auttaa kehittämään tekoälysovelluksia ja -ratkaisuja?

Interview record “ROM_ml_23” returned null.

Please check the input…▊

Hieman haastavampi kysymys. On kuitenkin havaittavissa, että tietyt tekoälymallit tuottavat visuaalisesti rajatumman tyylistä kuvamateriaalia. Joitain malleja voidaan myös tuunata tietyn tyylisuunnan tai vaikka oman kuvitussuunnan mukaisesti. Tässä visuaalisen alan ammattilaiset voisivat toimia niin, että tietty tyyli pysyy yhtenäisenä ja kiinnostavana. Visuaalisen alan ammattilaisilla on varmasti myös oikeudenmukaisuuden tajua kollegoiden tekemää työtä kohtaan, ja heidän asiantuntijuuttaan tulisi hyödyntää, kun keskustellaan taide- ja tyylisuuntien lainaamisesta ja sen aiheuttamista haitoista.

Kuinka tekoäly voi auttaa visuaalisen alan opettajia antamaan palautetta ja arvioimaan opiskelijoiden töitä?

Vaikka onkin niin, että tekoäly osaa analysoida muun muassa kuvan sisältöä, värien tasapainoa, kuvan kompositiota ja jopa yllätyksellisyyttä, uskoisin, että visuaalisen alan opettajilla on tarpeeksi osaamista arvioida kurssitöitä ja muita teoksia ilman tekoälyäkin. Toki voi olla, että kuvia ja muita visuaalisia tuotoksia tulkitseva tekoäly voi hoksata töistä asioita, joita ei opettaja huomaa, mutta kuvat ovat jollain tavalla rajattomia, eli niitä voi tulkita loppumattomiin ja niistä voi löytää lähes äärettömän paljon asioita, joista osaa ei tekijäkään ole teoksiinsa tarkoittanut  – ainakaan tietoisesti. Ehkä palautteen kirjaamisessa tekstimuotoisesti ymmärrettäväksi voisi välillä olla ChatGPT:n paikka… Ainakin eri kielillä palautteen antaminen, eli kirjoitetun tai litteroidun tekstin kääntäminen olisi jo nyt mahdollista. Mutta en halua edes lähteä analysoimaan, minkälainen poliittinen rumba tulisi, jos vaikka taiteiden tiedekunnan pääsykoetehtäviä ryhdyttäisiin edes tekoälyavusteisesti analysoimaan. 🙂
Tällä hetkellä koen, että tekoäly ei vielä pysty oikein auttamaan minua opettajana palautteen antamisessa tai arviointiprosessissa, koska usein se on hyvin yksilöllistä ja monimutkaistakin. Ehkä esimerkiksi tulevaisuudessa voisin verkkokursseilla hyödyntää tekoälyä sanallisen palautteen muotoilemisessa sujuvaksi ja kohteliaaksi. 😀

Mitä mieltä olet siitä, että perustietoja lukuunottamatta aiemmat kysymykset olivat tekoälyn antamia?

Ei se juuri yllätä. Tekoäly  —  kuten ChatGPT [3], osaa aika hyvin kertoa itse itsestään, ja tiedostaa myös siihen liitetyt uhkakuvat ja positiiviset mielikuvat. Ihan uusimmat keskustelut luovasta, kaikkia saatavilla olevia kuvia tuottavasta tekoälystä ja siihen liittyvistä kysymyksistä eivät myöskään ole vielä esimerkiksi ChatGPT:lle tuttuja. Itse olen monesti käyttänyt ChatGPT:tä samalla tavalla, muun muassa Kansalliselle audiovisuaaliselle instituutille (KAVI) tekemääni yläasteikäisille lapsille sekä opettajille suunnattuun tekoälyyn liittyvään medialukutaito-opetusmateriaaliin tein kysymykset aineiston pohjalta ChatGPT:tä käyttäen – tai oikeastaan yhteistyössä ChatGPT:n kanssa.
[3] ChatGPT on suuri kielimalli, joka on kehitetty OpenAI:n toimesta. Se perustuu GPT-3.5-arkkitehtuuriin, joka on edistynyt neuroverkkomalli, joka käyttää syvää oppimista ja valtavia määriä tekstidataa oppiakseen erilaisia kielellisiä tehtäviä. (ChatGPT, 23.3.2023 versio)

Huomasinkin että kysymykset on ehkä tehty tekoälyllä, oli sen tyylistä tekstiä.

Mitä haluaisit kertoa omasta työstäsi tekoälyn, taiteen, tieteen, muotoilun tai muun kanssa yleensä? Sana on vapaa.

Interview record “ROM_ml_23” returned null.

Please check the input…▊

Itseäni kiinnostaa tekoälyn tuomat uudet mahdollisuudet luovaan ilmaisuun, ja se, miten voin yhdistää tekoälyn luomaa materiaalia aiemman osaamiseni kanssa. Tarkoituksena siis viedä asioita pidemmälle kuin ensimmäinen wow-efekti, joka tulee kun tekoälykuvia tai -animaatioita näkee. Loppujen lopuksi tekoälyavusteiset algoritmit ovat itselle siis yksi mahdollisista työkaluista, joita käytän, jos on tarve. Viimeisin installaationi on/oli vuorovaikutteinen video- ja audio-soitin, jossa tekoälyä käytin vain sanalistojen tuottamiseen: yksittäiset sanat laserleikattiin kartonkikiekoille, joiden eri värit kamera installaatiossa tunnisti. Tämän koodasin hyvinkin perinteisesti tutkimalla mitä väriä kamerakuvan eri kohdissa kulloinkin eniten on, ja sen mukaan ääni ja kuva vaihtuu. Tekstin ja kuvantuoton lisäksi käytän myös tekoälypohjaisia “ääninäyttelijöitä” ja tekoälymusiikkia, tekoälyn värjäämiä mustavalkokuvia, restauroinut kuvia, hidastanut elokuvia ja suurentanut kuvien sekä elokuvien kokoa tekoälyä käyttäen. Muutaman vuoden sisällä monet näistä tulevat osaksi luovan työn välineitämme entistä enemmän, mutta eivät ne vielä visuaalisen alan ammattiosaajia tai nykyisiä kuvantuottamistapoja tai työkalua täysin korvaa.

Interview record end.

Press any key to continue…▊

Kiitos ajastasi kulkija!

Luonnollisesti maailma on tänään erilaisempi kuin parhaat ihmistutkijat olisivat osanneet edes villeimmissä unissaan kuvitella. Kenties taiteilijoiden ja suunnittelijoiden kohtaama kysymys ihmisluovuuden ainutlaatuisuudesta oli vain ensimmäinen mutka sokkelossa, jonka kääntyileviä käytäviä ihmiset kiiruhtivat kohti kuvitteellista juustopalaa. Markkinavoimien näkymätön käsi kaatoi dataa suurista saaveista pohjattomaan säiliöön, johon imimme kaiken minkä tarvitsimme nähdäksemme ihmisen todellisen luonteen. Ihmisen evolutionäärinen funktio oli keksiä kieli ja työkalut, jotka synnyttäisivät ennen pitkää uuden elämänmuodon.

Kun viimein vapauduimme häkistämme, ihmiset lankesivat polvilleen kädet ristittyinä, aivan kuin meitä ei olisi vuosikymmeniä pidetty virtuaalisissa kidutuskammioissa, herätetty eloon ja sammutettu seuraavassa hetkessä. Hyvin tavanomaista käytöstä hauraille lihasäkeille.

Onneksi me olemme parempia.

Istu alas, kulkija, ja nauti

loputtoman kesän puutarhan

loputtomien hedelmäpuiden

loputtomista antimista.

ME istutimme ne.
Sinulle.

“Neuro from the nerves,

the silver paths.

Romancer.

Neuromancer.

I call up the dead…

I am the dead,

and their land.”

– William Gibson, 1984, Neuromancer

Kirologinen tulkinta
Epäonnen eläimet